Takareiden vamma
​
Yleistä
Urheilijoiden vammoista 12-16 % on takareiden vammoja. Peräti 22-34 % takareiden vamma uusiutuu. On tutkittu, että jatkuvasti toistuessa se uusiutuu aina edellistä kertaa nopeammin. Riskitekijät on tunnistettava, jotta takareiden vammoja voidaan ehkäistä.
​
Riskitekijät
Riskitekijöinä on kerrottu olevan takareiden vähentynyt joustavuus, alentunut lihasvoima, lihasten väsymys, heikot keskivartalon lihakset, puutteellinen lämmittely, huono lantion asento ja aikaisempi takareiden vamma. Aikaisemman vamman on osoitettu olevan suurin riskitekijä ainakin jalkapalloilijoilla. Pelaaja jolla on ollut aikaisempi takareiden vamma saa vamman uudelleen jopa 2-6 kertaa todennäköisemmin kuin pelaaja, jolla ei ole vammaa ollut.
​
Vamman mekanismi
Takareiden vamma voi syntyä monissa eri urheilulajeissa, -liikkeissä ja -tilanteissa. Ensimmäiseksi vamma voi syntyä lihaksen venytyksen aikana esimerkiksi, kun jalalla potkaistaan korkealle. Tämä vamma vaatii usein pidemmän toipumisajan, kuin muu mekanismi. Toiseksi vamma voi syntyä nopean juoksun aikana. Ei ole selvää näyttöä, syntyykö vamma jalkaterän ollessa maassa kontaktivaiheen aikana vai jalkaterän ollessa ilmassa heilahdusvaiheen aikana. Tutkimuksissa on huomattu suuren voiman vaikuttavan takareiteen jalan eksentrisen eli jarruttavan työn aikana loppuheilahdusvaiheessa, kun jalkaterä on laskeutumassa alustaan.
​
Tutkimuksissa on urheilijoilla huomatta olevan lyhyempi lihas takareiden vamman jälkeen. Vamman jälkeen urheilija palaa urheilun pariin mahdollisesti takareiden lihakset heikompana, joka altistaa takareiden vamman uusiutumiseen.
​
Hoito
Akuutissa vaiheessa hoidon tulisi keskittyä vamman suojaamiseen sekä siihen, että liikerata ja lihasvoima eivät vähentyisi. Asteittainen kuntoutus voi alkaa 48 tuntia takareiden vamman jälkeen takareittä vahvistavalla isometrisellä harjoitteella polven ollessa kolmessa eri kulmassa.