Näin aloitat paljasjalkakenkien käytön – Opas paljasjalkakenkien käyttöön
​
Paljasjalkakengät ovat kuin normaalit kengät, mutta niissä on kaikki hyvien kenkien ominaisuudet, kuten:
- Leveä varvastila
- Joustava
- Ohut pohja
- Kevyt
- Ei kantakorkoa
- Ei tukea
Monet huomaavat jo paljasjalkakenkiä sovittaessa, kuinka mukavat kengät ne ovat. Vaikka paljasjalkakenkiä haluaisi heti alusta lähtien käyttää jatkuvasti, jalat kuitenkin usein tarvitsevat aikaa tottua niihin.
​
Kun paljasjalkakenkien käytössä huomioit alla olevia asioita, jalan tottuminen uudenlaisiin kenkiin helpottuu.
1. Anna aikaa
Jäykät kengät ovat kuin kipsi jaloissa, joka estää jalkoja kehittymästä ja liikkumasta normaalisti. Kun jalat ovat vuosia tottuneet puristaviin ja jäykkiin kenkiin, jalkojen toiminta on heikentynyt ja mahdollisesti saanut aikaan virheasentoja. Jalka ei edes huomaa kenkien puristavan, kun jalka on tottunut puristaviin kenkiin.
​
On aina yksilöllistä, kuinka paljon jalka ja keho tarvitsevat aikaa paljasjalkakenkiin siirryttäessä. Siihen vaikuttaa monet asiat, kuten jalkojen nykyinen tila, aiemmin käytetyt kengät, fyysinen kunto, ikä, aktiviteetit, liikkumisalusta sekä miten on tottunut olemaan ja kävelemään paljain jaloin.
​
Paljasjalkakenkiin siirryttäessä pikkuhiljaa parannat hitaasti ja hallitusti jalkojen liikkuvuutta ja voimaa. Jalka alkaa muuttaa muotoaan, joka on täysin normaalia ja toivottavaa. Jalka on tällöin palaamassa luonnolliseen muotoonsa ja siitä on kehittymässä vahva. Keho alkaakin nopeasti tottua uuteen tilanteeseen ja vaatia varpaiden kohdalta enemmän tilaa ja kenkään ohutta pohjaa. Jalkojen hermot kaipaavat erilaisia alustasta välittyviä tuntemuksia, joita et ole aiemmin tuntenut. Paljasjalkakengissä voi pitää ohuita muotoilemattomia pohjallisia askellusta pehmentämässä.
​
Aloita käyttämään paljasjalkakenkiä lyhyitä aikoja kerrallaan, esimerkiksi 30 minuuttia päivässä. Lisää paljasjalkakenkien käyttöaikaa pikkuhiljaa. Jotkut voivat sopeutua paljasjalkakenkiin hyvinkin nopeasti, ja joillakin siirtymiseen saattaa mennä 2–3 kuukautta, ennen kuin voi koko päivän käyttää paljasjalkakenkiä. Mikäli kipuja ilmenee, palaa aikaisempaan ja käytä kenkiä vähän vähemmän aikaa. Jalkoja voimakkaasti rasittaviin harrastuksiin (juoksu, voimakkaat hypyt) paljasjalkakengät voidaan ottaa käyttöön vasta, kun jalkojen lihakset ovat tarpeeksi vahvat.
​
Suurin virhe on liian nopea vaihto jäykistä kengistä paljasjalkakenkiin, jolloin jalka saattaa kipeytyä. Jalan kipeydyttyä saatetaan ajatella, että paljasjalkakengät eivät sovi minulle, jonka jälkeen palaa takaisin jäykkiin kenkiin. Kipeytynyt jalka tarkoittaa vain sitä, että jalka ei ole aiemmin päässyt toimimaan normaalisti, jolloin jalan lihakset ovat päässeet heikentymään. Paljasjalkakengillä jalan lihakset ja muut jalan kudokset toimivat eri lailla, kuin mihin jalka on aiemmin tottunut. Tämän seurauksena liian nopea kuormitustavan muutos voi tehdä kivun jalkaan.
​
2. Koon valinta
Ennen paljasjalkakenkien ostamista jalan pituus täytyy tietää. Kenkiä ei voi koskaan ostaa pelkän numeron perusteella. Paljasjalkakenkiä on aina hyvä sovittaa, mikäli mahdollista.
​
Jalan mittaamiseen tarvitset paperia, teippiä, kynän, mitan ja kaverin tai suorareunaisen vähintään parin sentin paksuisen esineen.
1. Aseta paperi maahan seinän läheisyyteen ja teippaa paperi lattiaan kiinni.
2. Käy seisomaan paljain jaloin kantapää seinää tai listaa vasten.
3. Varpaat tulee olla paperin päällä. Toinen jalka voi olla irti seinästä.
4. Kaveri merkkaa kynällä paperiin pisimmän varpaan päähän viivan. Sama toisella jalalla. Mikäli kaveri ei ole mittaamassa, laita suorareunainen vähintään parin sentin paksuinen esine varpaan päähän.
5. Mittaus suoritetaan 2 kertaa molemmilla jaloilla. Mikäli saman jalan mitassa eroja, varmistetaan mittaus vielä kolmannen kerran.
​
Sopiva kengän sisämitta on, kun jalan pituuteen lisää 10–20 mm, kengästä riippuen. Koskaan ei saa valita kenkää, joka on sisämitalta alle 10 mm pidempi kuin jalka. Kengän koko valitaan pidemmän jalan mukaan. Jalat ovat voineet vuosien ajan tottua ahtaisiin ja puristaviin kenkiin. Siksi alkuun pituussuunnassa yli 10 mm ja leveyssuunnan tyhjä tila voivat tuntua tarpeettoman isoilta. Toimiva jalka tarvitsee kengässä tilaa liikkuakseen ja toimiakseen. Älä siis pelästy, mikäli kengän koko on 1–2 numeroa isompi, kuin mihin olet aiemmin tottunut.
​
3. Jalan toiminta
Nykyaikaiset jäykät kengät muuttavat luonnollista kävelyämme. Kun vuosikausia on kävelty virheellisellä tavalla kenkien takia, jotka eivät mahdollista normaalia kävelyä, kenkien muutos voi johtaa kipuihin. On siis opeteltava joustava kävely uudelleen.
​
Kävelyssä tukivaiheen eli jalan ollessa alustassa ensimmäinen vaihe on alkukontakti. Alkukontaktissa jalan heilahduksen jälkeen kanta osuu alustaan. Normaalissa kävelyssä takaanta katsottuna kannan keskikohdasta lievästi ulkoreunan osa osuu ensiksi alustaan. Jäykissä kengissä paksun kengänpohjan takia jalka ei normaalisti tunne jalkojen alla olevaa alustaa eikä jalka siten tunne, millaisella voimalla kannan kosketus alustaan tapahtuu. Usein tämän seurauksena kanta iskeytyy terävästi alustaa vasten. Kannan laskeutuessa alustaan, nilkka ei saa olla koukussa, vaan lievässä ojennuksessa. Näin jalka ei enää iskeydy alustaa vasten, vaan ennemmin laskeutuu pehmeästi ja hellävaraisesti.
Kannan laskeutuessa alustaa vasten, jalkapohjassa painon kuuluu rullata jalkapohjan keskiosasta lievästi ulkoreunan kautta päkiään. Kun päkiän ulkoreuna laskeutuu alustaan, päkiän sisäreuna painuu alustaa vasten.
Päätöstukivaihe on ponnistusvaihetta. Se alkaa, kun kanta alkaa nousta alustasta. Ponnistaessa päkiä isovarpaan kohdalta on tiukasti alustassa kiinni, kanta nousee ylös ja isovarvas ojentuu. Ponnistuksen kuuluu lähteä päkiästä isovarpaan kautta suoraan eteenpäin. Näin jalasta tulee jäykkä vipuvarsi, joka antaa jalalle voimaa ponnistukseen ja työntää kehoa eteenpäin. Se myös mahdollistaa toiseen jalkaan hellävaraisen ja rullaavan alkukontaktin.
Jäykällä kengällä ponnistaessa kanta ei pääse nousemaan tarpeeksi ylös alustasta, jolloin isovarvas ei pääse normaalisti ojentumaan. Tällöin jalka jää löysäksi eikä pääse lukittautumaan jäykäksi. Tämä tekee jalkaan ja sitä kautta ylemmäs kehoon kompensaatioita eli virheellisiä liikkeitä. Nämä kompensaatiot voivat aiheuttaa kipua mihin tahansa kehon osaan.
4. Kehon toiminta
Kävellessä koko kehossa kuuluu tulla vastakkaissuuntaisia kiertoliikkeitä. Nämä vastakkaissuuntaiset kiertoliikkeet ovat spiraalimaista liikettä. Spiraalimaista liikettä kuuluu tapahtua myös jaloissa. Jäykät kengät estävät spiraalimaista liikettä, kun taas paljasjalkakengät mahdollistavat jalan spiraalimaisen liikkeen.
​
Alkukontaktissa jalan laskeutuessa alustaa vasten, vastakkaisen puolen käden kuuluu heilahtaa taaksepäin. Samalla rintarangan kuuluu lievästi kiertyä taaksepäin heilahtavan käden suuntaan. Olkapään liukuminen taaksepäin ja rintarangan kierto aktivoivat olkapäästä lähtevää spiraalilinjaa, jonka seurauksena alustaan laskeutuvan jalan pakaralihas aktivoituu eli jännittyy. Pakaran aktivaatio työntää lonkkaa ojennukseen eli jalkaa taaksepäin, jolloin keho liikkuu eteenpäin. Lonkan ojennuksen aikana lanneranka kiertyy alustassa olevan jalan suuntaan.
​
Askelluksen aikana lanneranka kiertyy alustassa olevan jalan suuntaan ja rintaranka taaksepäin heilahtavan käden suuntaan. Pää kuuluu osoittaa suoraan eteenpäin. Jotta pää ei lähde kääntymään rintarangan kierron suuntaan, vaan pysyy suoraan eteenpäin, kaularangasta tulee rintarankaan nähden vastakkaissuunnan kiertoa. Nämä vastakkaissuuntaiset kiertoliikkeet ovat siis spiraalimaista liikettä.
5. Kenelle sopivat ja kenelle eivät sovi
Paljasjalkakengät sopivat lähes kaikille. Paljasjalkakenkiä voivat käyttää kaikenikäiset. Paljasjalkakengät sopivat töihin, vapaa-ajalle, juhliin, liikuntaan ja urheiluun eli lähes mihin tilanteeseen vaan, jossa ei tarvita erityiskenkiä. Niitä voi käyttää ympäri vuoden, sillä paljasjalkakenkiä on eri materiaaleja, kuten hengittäviä, vedenpitäviä, lämpimiä vuorellisia. Vaivaisenluut, vasaravarpaat, nivelrikot, kivut tai sairaudet eivät estä paljasjalkakenkien käyttöä.
​
Jäykän tai hyvin heikkoliikkeisen isovarpaan tai nilkan kohdalla ei suositella paljasjalkakenkiä. Myös akuuteissa kivuissa ei välittömästi kannata siirtyä paljasjalkakenkien käyttöön.
​
Monet puhuvat, että diabeetikot eivät voi käyttää paljasjalkakenkiä. Tätä perustellaan muun muassa, että ohuen noin 5 mm pohjan takia diabeetikko voi saada haavan jalkaansa esim. jokin terävä voi tulla pohjan läpi. Itse en ole löytänyt tutkimuksia, joissa diabeetikolle ei suositella paljasjalkakenkiä. Jäykät tai kapeat kengät voivat puristaa jalkaa, heikentää jalan lihasten toimintaa ja nivelten liikettä sekä saada aikaan virheasentoja. Siten jäykät tai kapeat kengät ovat ennemmin riski diabeetikon jaloille, kuin paljasjalkakengät.
​
6. Mistä voi hankkia?
Paljasjalkakenkiä myydään pääosin netissä, mutta nykyään paljasjalkakenkiä löytyy monista marketeista. Kenkiä on myynnissä myös käytettyinä. Usein sanotaan, että kenkiä ei voi ostaa käytettynä, koska ne voivat olla linttaan astuttuja. Paljasjalkakenkiä voi ostaa käytettynä, koska niiden ei tarvitse venyä ja muovautua jalan ympärille tiukkojen kenkien tavoin. Paljasjalkakenkien kunto, kuten pohjan kuluminen kannattaa selvittää ennen käytettynä ostamista.
​
Paljasjalkakengät eivät kaikki ole samanlaisia. Paljasjalkakenkiä on useita eri merkkejä ja malleja, eri värisiä ja eri käyttötarkoituksiin.
​
Fys IIKKANEN kautta voi sovittaa Kipukaupan Vaistoa merkkisiä paljasjalkakenkiä. Näihin voit tutustua klikkaamalla TÄSTÄ.