Faskia

 

Faskia on ihmisen sisällä oleva kalvomainen rakenne, sidekudosverkko, joka ympäröi ja peittää kaikkia lihaksia, luita, elimiä ja hermoja. Kaupasta ostetussa naudanlihan päällä on vahva kalvo, joka poistetaan ennen lihan leikkaamista. Tämä kalvo on faskiaa, joka pitää lihan muodossaan. Faskioiden avulla voimme seistä ja liikkua. Mikäli faskioita ei olisi tukemassa ihmistä, lyyhistyisimme maahan muodottomiksi. Lihasten toiminnoissa faskia pitää ihmisen lihaksen muodossaan, tekee lihaksesta joustavan ja ohjaa liikettä oikeaan suuntaan.

​

Heti ihon alla on pinnallinen faskia, jossa on paljon rasvakudosta, verisuonia ja hermoja. Pinnallisen faskian tärkeä tehtävä on suojata ihonalaisia rakenteita ja lieventää suoniin kohdistuvaa painetta. Syvemmällä on syvä faskia, joka ympäröi kaikkia lihaksia, luita ja sisäelimiä. Syvä faskia on noin 1 mm paksuista hyvin kovaa, vahvaa, tiivistä ja joustamatonta kalvoa. Kehon toimintahäiriöt ovat yhteydessä syvään faskiaan. Näitä ovat myofaskiaalinen (lihas, jänne, nivelside) kipu ja krampit sekä heikkoudet tasapainossa, liikkeen aistimisessa ja hallinnassa. Pinnallisen ja syvän faskiakerrosten välissä on löyhää ja joustavaa ainetta, jonka avulla faskiakerrokset pystyvät liukumaan toisiinsa nähden.

 

Faskia on kolmiuloitteista, ja se pitää monipuolisesta liikkeestä. Istumisesta ja paikallaan olosta faskiat eivät tykkää. Faskiat mukautuvat liikkumattomuuteen tai yksipuolisiin liikkeisiin, jolloin faskiakerrosten liike vähenee. Mikäli faskiakerrosten liukuminen estyy, aistitaan se kipuna, liikerajoituksena, kireytenä, paineen tunteena tai lihasvoiman heikkoutena. Kireältä tuntuvat lihakset eivät usein todellisuudessa ole kireitä, vaan faskioiden liike on vähentynyt. Koska kireyden tunteissa kyse onkin faskioiden liikkeen vähentymisestä eikä lihasten kireydestä, paras keino liikkuvuuden lisäämiseen on saada faskioihin lisää liikettä. Koska faskiat ovat vahvoja ja jäykkiä eikä juuri lainkaan venyviä, pitkäkestoisista venytyksistä ei ole hyötyä liikkuvuuden parantamiseen.

 

Lähteet

Lahtinen-Suopanki T. 2016. Myofaskiaalinen kipu ja faskiamanipulaatio. Työterveyslääkäri 34(1),70-74.

Pihlman M. – Luomala T. 2016. Faskia -terapian ja liikkeen näkökulmasta. VK-Kustannus Oy.