Akuutin vamman hoito​
​
Aiemmin suosittu vanha hoitosuositus
Monet urheiluvammoihin perehtyneet hoitohenkilöt suosittelevat akuuttiin vammaan hoitosuositukseksi kylmähoito, puristusside, kohoasento ja lepo. Tämä RICE (Rest, Ice, Compression and Elevation) sai alkunsa vuonna 1978, kun lääketieteen tohtori Gabe Mirkin loi tämän hoitosuosituksen. 36 vuoden jälkeen 2014 Mirkin kumosi väitteensä kirjoittamalla artikkelin, jossa kerrotaan kylmän ja levon hidastavan paranemisprosessia. Koko 2000-luvun useat lääkärit ovat kyseenalaistaneet RICE-hoitoprotokollan.
​
Kylmähoito voi estää paranemisprosessia
Vaikka kylmähoito viivästyttää turvotusta, ei se nopeuta vaurioiden paranemista. Sen sijaan kylmähoito saattaa viivästyttää paranemisprosessia, sillä tulehduksella on tärkeä rooli lihassolujen ja pehmytkudoksen uusiutumisessa. Elimistö lähettää vaurioituneelle alueelle tulehdussoluja paranemisen edistämiseksi. Kylmähoito vähentää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa vamma-alueella. Siten paraneminen voi hidastua, kun veri ei kierrä vamma-alueen lihakseen, nivelsiteeseen tai jänteeseen. Tämä lisää uuden vamman tai kroonisen kivun riskiä. Vamman jälkeen tulehdussolut vapauttavat insuliinin tapaista kasvutekijää (IGF-1) hormonia, joka auttaa vammautuneiden osien paranemisessa. Käyttämällä kylmähoitoa turvotuksen vähenemiseen, hidastaa se paranemista estämällä elimistöä vapauttamasta IGF-1 hormonia. Kylmä supistaa verisuonia ja pysäyttää verenkierron, joka tuo parantavia soluja tulehdusalueelle. Verisuonet eivät avaudu moneen tuntiin kylmähoidon jälkeen. Kaikki mikä vähentää tulehdusta, viivästyttää paranemista, kuten kylmähoito, kortisoni ja tulehduskipulääkkeet.
​
20 minuutin kylmähoito
Tiedätkö miksi ympäri maailmaa kaikki suosittelevat 20 minuutin kylmähoitoa, eikä esimerkiksi 10 tai 30 minuutin? Vuonna 1980 julkaistiin artikkeli, jossa kerrotaan viiden urheilijan saaneen hermovaurion yli 30 minuutin kylmähoidon takia. Artikkelin suora lainaus "Applying ice for more than 30 minutes, and preferably for not more than 20 minutes, should be strictly avoided." eli yli 30 minuutin kylmähoitoa, ja mieluiten yli 20 minuuttia, tulisi ehdottomasti välttää. Tästä artikkelista 20 minuuttia kylmähoito on jäänyt myytin lailla elämään. Onko tämä hyvä peruste käyttää juuri tuota 20 minuuttia?
​
Kylmähoito urheilun aikana
Kylmähoitoa käytetään usein lyhytaikaisesti kesken urheilun, jotta urheilija pääsee nopeasti takaisin peliin. Kylmähoito voi auttaa viivästyttämään turvotuksen syntymistä ja vähentämään kipua, mutta se heikentää urheilijan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja koordinaatiota. Jos kylmähoitoa käyttää kesken urheilun, sitä on hyvä tehdä mahdollisimman lyhyen ajan tai enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen alue tulee lämmitellä uudestaan ennen urheiluun palaamista, jotta heikentynyt voima, nopeus, kestävyys ja koordinaatio saadaan palautumaan.
​
Nykyinen hoitosuositus
Nykyään hoitosuositus on akuutin vaiheen PEACE ja jatkokuntoutuksen LOVE.
PEACE (akuuttivaihe 0-3 päivää)
P – (Protection – suojaus) Vältä liikkeitä tai kuormitusta, jotka pahentavat kipua. Täysi kuormittamattomuus ei yleensä ole tarpeen, mutta pahemmissa vammoissa kyynärsauvat ja nilkkatuki (Aircast) ovat hyviä. Pahemmassa vammassa pelaaja tulee auttaa sivuun ilman, että jalkaan tulee ravistavaa liikettä. Ravistava liike esim. kinkkaus voi lisätä turvotuksen muodostumista ja siten pidentää toipumista.
E – (Elevation – kohoasento) Selälleen jalka koholle sydämen yläpuolelle turvotuksen vähentämiseksi.
A – (Avoid anti-inflammatories – vältä tulehduskipulääkkeitä) Tulehdus kuuluu vammaan ja paranemisprosessiin. Tulehduskipulääkkeet voivat hidastaa kudosten uusiutumista. Kipulääkkeeksi tarvittaessa parasetamolia.
C – (Compression – kompressio) Puristusside esimerkiksi pitkähihainen paita, jos tukisidoksia ei ole saatavilla. Kevyt puristusside voi vähentää turvotusta ja nilkan liikettä vammasuuntaan.
E – (Education – opetus) Kertoa, ettei pitkä lepo edistä paranemista, vaan tärkeää on aktiivinen kuntoutus, kun kipu sallii. Jos vamma vaikuttaa lievältä, ohjaan kevyttä nilkan ja varpaiden liikuttelua välittömästi kivun sallimissa rajoissa.
​
LOVE (jatkovaihe, 3+ päivää ja siitä eteenpäin)
L – (Load – kuormitus) Vamma-alueen sopiva kuormitus lisäämättä kipua edistää vamma-alueen korjaamista, uudistamista ja rakentamista sekä parantaa jänteiden, lihasten ja nivelsiteiden toimintaa.
​O – (Optimism – optimismi) Paranemisen esteinä ovat psykologiset tekijöitä, kuten katastrofointi, masennus ja pelko. Positiivinen asennoituminen paranemista kohtaan parantaa palautumisen mahdollisuuksia.
V – (Vascularisation – verenkierron aktivointi) Varhaisen mobilisointi (liike), aerobinen liikunta ja toimintojen parantaminen lisää uudisverisuonituksen muodostumista ja vähentää kipulääkkeiden tarvetta.
E – (Exercise – harjoittelu) Aikaisin aloitettu kivuton toiminnallinen ja terapeuttinen harjoittelu palauttaa liikeratoja, voimaa ja asentotuntoaistia sekä ennaltaehkäisee vamman uusiutumista. ​
​
​Kun ylläolevat asiat on huomioitu, niin toipuminen on jo hyvässä vauhdissa.
​​
Toiminnallisuus nopeuttaa paranemista
Toiminnallisen hoidon on osoitettu olevan paranemisen ensisijainen hoitomuoto. Varsinkin I-II -asteen nilkan nyrjähdyksissä lepo hidastaa paranemisprosessia. Nilkan nyrjähdyksestä lisää tästä. Kun verrattiin toiminnallista hoitoa ja nilkan liikkumattomuus hoitoja urheiluun palaamisen, töihin palaamisen, turvotuksen, epävakauden, liikeradan ja tyytyväisyyden kannalta, erot olivat merkitseviä. Neljän viikon harjoitusohjelma parantaa tasapainoa merkitsevästi. Kahdeksan viikon harjoittelu vähentää noin kolmasosan uusiutuvista nilkan nyrjähdyksistä. Nilkan liikelaajuuden parantaminen mobilisoimalla on osoitettu olevan tärkeä tekijä paranemisprosessissa. Mobilisointi parantaa nilkan liikettä, erityisesti koukistusta ja vähentää kipua.
​
Hoito
Akuutissa vammassa urheilu tulee lopettaa välittömästi. Avohaava tai ihorikko on puhdistettava. Laita puristusside ja nosta turvonnut osa ylös, jotta painovoima auttaa minimoimaan turvotusta. Vakavammissa vammoissa mene lääkäriin, jossa mahdollinen murtuma voidaan todeta röntgenillä. Lääkärissä voidaan ottaa myös magneettikuvat, jos vamman laatu voi johtaa leikkaukseen. Ilman murtumaa olevissa vammoissa, kuntoutus voi alkaa usein jo kevyesti seuraavana päivänä, mutta aloita viimeistään viikon sisällä vammasta. Oikeanlainen hoidon nopea aloitus auttaa huomattavasti vamman parantumisessa.
​
Lähteet:
Bleakley CM, O'Connor SR, Tully MA, Rocke LG, Macauley DC, Bradbury I, Keegan S, McDonough SM: Effect of accelerated rehabilitation on function after ankle sprain: randomised controlled trial. BMJ 2010, 340:c1964.
Dubois B, Esculier J. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. British Journal of Sports Medicine 2020;54:72-73.
Kemler E, van de Port I, Backx F, et al. A systematic review on the treatment of acute ankle sprain: brace versus other functional treatment types. Sports Med 2011;41:185–97.
Mirkin G. Why Ice Delays Recovery. March 16, 2014. Accessed June 4, 2014.