Saako harjoittelun aikana esiintyä kipua?
ā
Aiemmin on ajateltu, että harjoittelun aikana ei saa tuntua lainkaan kipua. On myös ajateltu, että jos ei tunnu kipua, harjoittelusta ei ole hyötyä. Käsitykset ovat sittemmin muuttuneet.
Kivuttomuus harjoittelussa on ideaalitilanne, mutta varsinkaan kroonisissa kivuissa kivuttomuus ei usein ole mahdollista. Tällöin olisikin parempi lisätä tietämystä kipuun liittyvistä mekanismeista ja kivunhallintakeinoista.
ā
Yksi tärkeimmistä huolta vähentävistä tekijöistä on tietämys, että tilapäinen kivun voimistuminen ei ole vaarallista eikä vahingollista. Kipua saa tuntua, jos liikkeen suoritus ja laatu eivät muutu. Lisäksi kipu ei saa olla voimakkaampaa puoli tuntia harjoittelun jälkeen, kuin mitä kipu oli ennen harjoittelua. Harjoittelun aikainen kivun voimakas paheneminen tai harjoittelun jälkeinen kivun paheneminen voi pitkittää kivun parantumista. Myös liiallinen kivun tarkkailu voi johtaa ja vahvistaa kivun pelko-välttämiskäyttäytymistä sekä avuttomuutta ja keinottomuutta kivun hallinnassa.
ā
Nykytiedon mukaan kivun kanssa saa ja tulee harjoitella kiputuntemukseen asti, sillä se voi vähentää kipuun liittyvää pelkoa. Kun harjoittelu tehdään kipuun asti, lihasten energian käyttöä ja harjoittelun määrää saadaan pikku hiljaa lisättyä. Nämä auttavat lihaksia vahvistumaan, joka voi auttaa vähentämään aiemmin ollutta kipua.
Kivun määrittelyssä voidaan käyttää NRS-asteikkoa eli numeerista asteikkoa 0-10, jossa ei kipua on 0 ja pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva kipu on 10. NRS-asteikolla on OK kivun ollessa 0-2, kipu on hyväksyttävää kivun ollessa 3-5, mutta ei suositeltavaa kivun ollessa 6-10.
Lähteet:
Koho P. 2020. Kipuun liittyvän pelon hoitokeinot. Teoksessa Ammattilaisen kipukirja. VK-kustannus.
Tarnanen S. 2020. Kipu ja harjoittelu. Teoksessa Ammattilaisen kipukirja. VK-kustannus.